← Kaikki ilmiöt ›Kannustimet ja sivuvaikutukset
Ilmiö 167

Kobravaikutus — kun palkkio pahentaa ongelmaa

Tarinan mukaan siirtomaa-ajan Delhissä maksettiin palkkio jokaisesta tapetusta kobrasta. Ihmiset alkoivat kasvattaa kobria, ja kun hallinto huomasi tämän ja lopetti palkkion, kasvattajat päästivät arvottomiksi käyneet käärmeet vapaaksi. Kobria oli lopulta enemmän kuin alussa. Saksalainen taloustieteilijä Horst Siebert antoi ilmiölle nimen (cobra effect, 2001). Delhin tarinalle ei ole löydetty aikalaislähteitä, mutta sama kuvio on dokumentoitu monesti muualla.

Mitä kobravaikutus tarkoittaa?

Kobravaikutus tarkoittaa, että ongelman korjaamiseksi luotu kannustin pahentaa ongelmaa. Palkkio maksetaan todisteesta (tapettu käärme, rotan häntä, toteutunut myynti), ja kun todisteen tuottaminen tulee halvemmaksi kuin ongelman ratkaiseminen, ihmiset alkavat tuottaa todisteita. Joskus he tuottavat niiden mukana itse ongelmaakin.

flowchart TD A["Ongelma X"] --> B["Palkkio jokaisesta\npoistetusta X:stä"] B --> C["X:n tuottaminen\nalkaa kannattaa"] C --> D["Palkkioita maksetaan —\nX ei vähene"] D --> E["Palkkio lopetetaan"] E --> F["Varasto vapautuu:\nX pahempi kuin alussa"] style C fill:#fff3cd,stroke:#f39c12 style F fill:#fdf0f0,stroke:#c0392b

Kobravaikutus: kannustin kääntää kehityksen suunnan, ja lopettaminen pahentaa tilannetta entisestään.

Ero Goodhartin lakiin on suunnassa. Goodhartin laissa mittari irtoaa tavoitteesta, ja tavoite jää saavuttamatta. Kobravaikutuksessa ongelma kasvaa, koska sääntö palkitsee juuri siitä, mitä sen piti vähentää.

Dokumentoituja tapauksia:

  • Hanoin rotat (1902): Ranskalainen siirtomaahallinto maksoi jokaisesta rotan hännästä. Pian kaduilla juoksi hännättömiä rottia. Pyytäjät katkaisivat hännän ja päästivät rotan lisääntymään, ja kaupungin laitamille ilmestyi rottafarmeja.
  • Pikavippien korkokatto (Suomi, 2013): Vuonna 2012 pienlainayhtiön uusi laina oli keskimäärin 254 euroa. Kesäkuussa 2013 alle 2 000 euron lainoille tuli noin 50 prosentin korkokatto. Yhtiöt siirtyivät myymään vähintään 2 000 euron luottolimiittejä, joiden todellinen vuosikorko saattoi ylittää 100 prosenttia. Pienestä ja lyhyestä velasta tuli suuri ja pitkä. Katto ulotettiin kaikkiin kuluttajaluottoihin syyskuussa 2019.
  • Työttömyysputki (Suomi, 1997): Ikääntynyt työtön sai päivärahaa 60-vuotiaaksi ja siirtyi sitten työttömyyseläkkeelle. Turvan piti suojata vaikeasti työllistyviä, mutta se teki putki-ikäisen irtisanomisesta helpon reitin varhaiseläkkeelle. Kun putken alaikäraja nostettiin 53 vuodesta 55 vuoteen, 53–54-vuotiaiden työttömyysriski pieneni ja jaksot lyhenivät. Ikäryhmä ei enää juuri eronnut 50–52-vuotiaista.
  • Käänteinen esimerkki – maakotka (Suomi, 1998): Kotkien porovahingot korvataan paliskunnalle pesivien kotkien reviirien perusteella, ja onnistunut pesintä nostaa korvausta. Paliskunta siis hyötyy siitä, että kotka pesii. 1970-luvulla pesiviä pareja arvioitiin olevan noin sata, nykyään 330–464. Rengastajien mukaan korvausmalli oli ratkaiseva.

Tunnistaminen ja vastakeinot:

Testikysymys kuuluu: miten tästä palkkiosta voisi hyötyä pahentamalla ongelmaa? Toinen kysymys on, mitä tapahtuu sinä päivänä, kun palkkio lopetetaan. Jos vastaus on varasto, joka vapautuu, kobravaikutus on jo rakenteessa. Vastakeinot: palkitse lopputuloksesta (kobrakanta pienenee), älä kappalemäärästä (tapetut kobrat); muista, että jokainen raja kuten ”alle 2 000 euroa” houkuttelee siirtymään rajan yli (ks. kynnysefekti), ja kysy ennen päätöstä, mihin kannustin todennäköisesti siirtää toimintaa; kokeile pienessä mittakaavassa ja seuraa kokonaistilannetta, älä pelkkää palkittua lukua; ja kysy niiltä, joita kannustin koskee. He löytävät porsaanreiät ensimmäisinä.