← Kaikki ilmiöt ›Kannustimet ja sivuvaikutukset
Ilmiö 169

Kynnysefekti — kun raja ohjaa enemmän kuin sääntö

Kynnysefekti syntyy, kun sääntö muuttuu jyrkästi tietyn rajan kohdalla: vero alkaa, tuki loppuu tai uusi velvoite astuu voimaan. Ihmiset ja yritykset asettuvat juuri rajan alle tai siirtyvät reilusti sen yli. Taloustieteessä jyrkkää rajaa kutsutaan englanniksi nimellä notch ja siihen kasautumista nimellä bunching.

Miksi raja vääristää käytöstä?

Liukuva sääntö, kuten progressiivinen vero, muuttaa kannustimia vähän kerrallaan. Kynnys muuttaa ne kerralla. Jos yksi lisäeuro myyntiä tuo mukanaan arvonlisäveron ilmoitusvelvollisuuden, rajan ylittäminen maksaa enemmän kuin tuottaa. Silloin raja alkaa ohjata päätöksiä enemmän kuin itse sääntö.

Dokumentoituja tapauksia:

  • ALV-raja (Suomi): Harju, Matikka ja Rauhanen kävivät läpi kaikkien suomalaisyritysten verotiedot. Yrityksiä kasautui selvästi juuri arvonlisäverorajan alapuolelle. Syy ei ollut veroprosentti vaan ilmoittamisen vaiva. Merkkejä verojen kiertämisestä ei löytynyt, joten yritykset näyttivät aidosti myyvän vähemmän. Kasautuminen oli pysyvää, eli raja hidasti pienyritysten kasvua. Raja on vuoden 2025 alusta 20 000 euroa vuodessa.
  • Pikavippien korkokatto (Suomi, 2013): Katto koski vain alle 2 000 euron lainoja, joten lainanantajat siirtyivät rajan yli. Uuden pienlainan keskikoko oli ollut 254 euroa. Katon jälkeen tilalle tulivat vähintään 2 000 euron luottolimiitit (ks. kobravaikutus).
  • Ranskan 50 työntekijän raja: 50 työntekijän yritystä koskee Ranskassa joukko uusia työoikeudellisia velvoitteita. Garicano, Lelarge ja Van Reenen (2016) havaitsivat, että yrityksiä kasautuu juuri 49 työntekijän kohdalle.

Kynnys on myös mittari. Kasautuminen rajan alle näkyy suoraan jakaumasta, ja sen koko kertoo, kuinka paljon raja maksaa. Siksi juuri kynnyksiä tutkimalla on saatu tarkimpia arvioita siitä, miten verot ja säännöt muuttavat käytöstä.

Tunnistaminen ja vastakeinot:

Testikysymys kuuluu: mitä tapahtuu sille, joka ylittää rajan yhdellä eurolla? Jos hän menettää enemmän kuin saa, raja on kynnys. Vastakeinot: korvaa porras liukumalla eli velvoitteella, joka alkaa asteittain, tai tuella, joka pienenee vähitellen; jos raja on pakko vetää, katso jakaumaa ja seuraa, kasautuuko toiminta sen alle; ja kun sääntö koskee summaa, kysy, voiko toiminnan pilkkoa tai niputtaa niin, että raja kiertyy. Arvonlisäveron alarajahuojennus oli tällainen liukuma, ja se poistettiin vuoden 2025 alussa.
Lue lisää
Kirjoja ja tutkimuksia
  • Compliance costs vs. tax incentives: Why do entrepreneurs respond to size-based regulations? — Harju, Matikka & Rauhanen, Journal of Public Economics (2019)
  • Firm Size Distortions and the Productivity Distribution: Evidence from France — Garicano, Lelarge & Van Reenen, American Economic Review (2016)