Ilmiö 29
Goodhartin laki — mittari syö tavoitteen
Kirjoittanut Ilmiömies · Päivitetty 19.6.2026
"Kun mittarista tulee tavoite, se lakkaa olemasta hyvä mittari." Taloustieteilijä Charles Goodhart muotoili periaatteen rahapolitiikan yhteydessä 1975, mutta se kuvaa ilmiötä joka toistuu kaikissa instituutioissa joissa suoritusta mitataan ja palkitaan.
flowchart TD
A["Tavoite:\nparantaa X:ää"] --> B["Mittari M\nkuvaa X:ää hyvin"]
B --> C["M:stä tulee\nvirallinen tavoite"]
C --> D["Organisaatio optimoi\nM:ää, ei X:ää"]
D --> E["M paranee —\nX ei parane"]
E --> F["'Mittarit kunnossa'"]
style D fill:#fff3cd,stroke:#f39c12
style E fill:#fdf0f0,stroke:#c0392b
style F fill:#fdf0f0,stroke:#c0392b
Goodhartin laki: optimointi kohdistuu mittariin, ei mittarin takana olevaan ilmiöön.
Dokumentoituja tapauksia:
- Neuvostoliiton naulatuotanto: Kvootit kappalemäärässä — tehtaat tuottivat miljoonia pieniä nauloja. Kvootit painoon — yksi jättiläisnaula täytti kvootin.
- NHS jonotusajat (UK): Sairaankuljetukset kierrättivät potilaan ympäri kaupunkia ennen sairaalaan saapumista, jotta jonotusajan kello alkaisi "oikeaan" aikaan.
- Poliisitilastot: Kun pidätysmäärät ovat mittari, resurssit kohdistuvat helppoihin tapauksiin vaikeiden kustannuksella.
- Koulutus: Intensiivinen PISA-harjoittelu paransi pisteitä ilman että kriittinen ajattelu tai syvempi oppiminen kehittyi.
Laki ei tarkoita, että mittaaminen on turhaa — se tarkoittaa, että yksittäinen mittari ei koskaan kuvaa koko tavoitetta. Mitä enemmän päätöksiä tehdään yhden mittarin perusteella, sitä enemmän resursseja ohjautuu sen optimointiin todellisen tavoitteen kustannuksella.
Käytännön kysymys: Mitä tämä mittari ei mittaa? Jos toimijalla on kannustin parantaa mittaria eikä mitattavaa ilmiötä, Goodhartin laki on jo käynnissä.
Lue lisää
Kirjoja
- The Tyranny of Metrics — Jerry Z. Muller (2018)
- Seeing Like a State — James C. Scott (1998)
← Kaikki ilmiöt