← Kaikki ilmiöt Byrokratia ja organisaatio
Ilmiö 29

Goodhartin laki — mittari syö tavoitteen

Kirjoittanut · Päivitetty 19.6.2026

"Kun mittarista tulee tavoite, se lakkaa olemasta hyvä mittari." Taloustieteilijä Charles Goodhart muotoili periaatteen rahapolitiikan yhteydessä 1975, mutta se kuvaa ilmiötä joka toistuu kaikissa instituutioissa joissa suoritusta mitataan ja palkitaan.

flowchart TD A["Tavoite:\nparantaa X:ää"] --> B["Mittari M\nkuvaa X:ää hyvin"] B --> C["M:stä tulee\nvirallinen tavoite"] C --> D["Organisaatio optimoi\nM:ää, ei X:ää"] D --> E["M paranee —\nX ei parane"] E --> F["'Mittarit kunnossa'"] style D fill:#fff3cd,stroke:#f39c12 style E fill:#fdf0f0,stroke:#c0392b style F fill:#fdf0f0,stroke:#c0392b

Goodhartin laki: optimointi kohdistuu mittariin, ei mittarin takana olevaan ilmiöön.

Dokumentoituja tapauksia:

Laki ei tarkoita, että mittaaminen on turhaa — se tarkoittaa, että yksittäinen mittari ei koskaan kuvaa koko tavoitetta. Mitä enemmän päätöksiä tehdään yhden mittarin perusteella, sitä enemmän resursseja ohjautuu sen optimointiin todellisen tavoitteen kustannuksella.

Käytännön kysymys: Mitä tämä mittari ei mittaa? Jos toimijalla on kannustin parantaa mittaria eikä mitattavaa ilmiötä, Goodhartin laki on jo käynnissä.
Lue lisää
Kirjoja
  • The Tyranny of Metrics — Jerry Z. Muller (2018)
  • Seeing Like a State — James C. Scott (1998)