Kaikki ilmiöt

Kategoria 16 / 16

Kannustimet ja sivuvaikutukset

kun hyvä sääntö tuottaa huonon lopputuloksen

9 ilmiötä·Ilmiöt 167–175·Päivitetty 2.11.2026

Jokainen sääntö on myös kannustin. Kun palkkio, tuki, raja tai kielto astuu voimaan, ihmiset eivät vain noudata sitä. He sopeutuvat siihen. Tämän kategorian ilmiöt kertovat, mitä tapahtuu, kun sopeutuminen vie eri suuntaan kuin säännön laatija ajatteli.

Kukaan näistä ilmiöistä ei vaadi huijaria. Rottia kasvattanut hanoilainen, rajan alle jäänyt yrittäjä ja loukkuun jäänyt työtön tekevät kaikki järkevän valinnan. Vika on säännössä, joka teki väärästä valinnasta järkevän. Siksi ilmiöitä ei korjata moralisoimalla vaan muuttamalla kannustinta.

Kannustin kääntyy itseään vastaan

Kobravaikutus on kategorian lähtökohta: palkkio ongelman poistamisesta tekee ongelmasta kannattavan. Suomessa näin kävi pikavippien korkokatolle ja ikääntyneiden työttömyysputkelle. Kannustinloukku on hiljaisempi muunnelma. Mikään yksittäinen sääntö ei ole kohtuuton, mutta yhdessä verot ja leikkautuvat tuet voivat viedä lisätulosta lähes kaiken. Kynnysefekti näyttää, mitä jyrkkä raja tekee: yritykset kasautuvat juuri arvonlisäverorajan alle ja jättävät kasvamatta.

Joku muu kantaa riskin, tai hyöty kuluu

Moraalikato syntyy, kun tappiot maksaa joku muu kuin päättäjä. Suomen 1990-luvun pankkikriisi on siitä oppikirjaesimerkki. Riskikompensaatio on saman logiikan yksilöversio: turvallisuuden tunne lisää riskinottoa, ja osa turvatoimen hyödystä kuluu kovempaan menoon. Jevonsin paradoksissa kuluu tehokkuuden hyöty: kun käyttö halpenee, käytetään enemmän.

Yhteinen resurssi, kielto ja purkaminen

Yhteismaan tragedia kuvaa yhteistä resurssia, josta jokaisen kannattaa ottaa vähän lisää. Suomessa sama näkyi kuntaliitoksissa, kun lähtevät kunnat ottivat velkaa yhteisen kunnan piikkiin. Kiellon rautainen laki kertoo, miksi kieltolain Suomeen salakuljetettiin pirtua eikä olutta. Viimeinen ilmiö, Chestertonin aita, kääntää näkökulman: kannustimia syntyy myös purkamalla, ja säännön tarkoitus on selvitettävä ennen kuin sen poistaa.

Yhdeksän ilmiötä

167 Kobravaikutus Palkkio ongelman korjaamisesta tekee ongelmasta kannattavan — ja pahemman. 168 Kannustinloukku Verot ja leikkautuvat tuet vievät lisätulosta lähes kaiken: työ ei kannata, vaikka sitä olisi. 169 Kynnysefekti Kun sääntö muuttuu jyrkästi rajan kohdalla, ihmiset ja yritykset asettuvat juuri rajan alle. 170 Moraalikato Kun joku muu maksaa tappiot, riskiä otetaan enemmän — Suomen pankkikriisi oppikirjaesimerkkinä. 171 Riskikompensaatio Turvallisuuden tunne lisää riskinottoa, ja osa turvatoimen hyödystä kuluu kovempaan menoon. 172 Jevonsin paradoksi Kun käyttö tehostuu, sitä käytetään enemmän: säästö kuluu osin tai kokonaan lisäkulutukseen. 173 Yhteismaan tragedia Jokaisen kannattaa ottaa yhteisestä vähän lisää, kunnes yhteistä ei enää ole. 174 Kiellon rautainen laki Kun päihde kielletään, markkinoille jää sen väkevin muoto: kieltolain Suomessa pirtu, ei olut. 175 Chestertonin aita Älä pura sääntöä ennen kuin tiedät, miksi se on olemassa — ongelma voi olla piilossa, koska sääntö toimii.

Miten nämä liittyvät toisiinsa

Mitä näistä seuraa lukijalle

  1. Kysy jokaisesta uudesta säännöstä, miten siitä voisi hyötyä pahentamalla ongelmaa. Jos vastaus löytyy helposti, joku löytää sen myös käytännössä.
  2. Katso rajoja. Jokainen ”alle”- tai ”vähintään”-raja kasaa toimintaa jommallekummalle puolelleen.
  3. Kysy, kuka maksaa, jos asia menee pieleen. Jos maksaja ja päättäjä ovat eri tahoja, riskiä otetaan enemmän kuin kumpikaan ottaisi yksin.
  4. Selvitä ennen kuin purat. Turhalta näyttävä sääntö voi olla turha. Se voi myös toimia niin hyvin, ettei ongelmaa enää näe.