← Kaikki ilmiöt ›Kannustimet ja sivuvaikutukset
Ilmiö 171

Riskikompensaatio — turvallisuus, joka syö itseään

Riskikompensaatio (engl. risk compensation, myös Peltzman effect) tarkoittaa, että ihminen sopeuttaa käytöksensä siihen, miten vaaralliselta tilanne tuntuu. Kun turvallisuus paranee, ajetaan lujempaa tai tarkkaillaan vähemmän, ja osa hyödystä katoaa. Taloustieteilijä Sam Peltzman väitti vuonna 1975, että autojen turvavarusteiden hyöty kului kokonaan kovempaan ajoon. Hänen aineistostaan löytyi myöhemmin virheitä, mutta itse ilmiö on todettu monesti.

Kumoaako riskikompensaatio turvatoimet?

Yleensä ei. Kompensaatio on tavallisesti osittaista: turvavyö, kypärä ja lukkiutumattomat jarrut pelastavat yhä henkiä, vaikka osa hyödystä kuluu muuttuneeseen käytökseen. Ilmiö toimii myös toiseen suuntaan. Kun tilanne tuntuu vaarallisemmalta, ihmiset varovat enemmän.

Dokumentoituja tapauksia:

  • Münchenin taksit (1981–1983): Osa taksiyhtiön autoista oli varustettu ABS-jarruilla, osa ei. Kolmen vuoden seurannassa ABS-takseilla oli hieman enemmän kolareita kuin muilla. Tutkijat selittivät eron tarkkaavaisuuden herpaantumisella ja sillä, että kuljettajat yliarvioivat jarrujen tuoman turvan.
  • Ruotsin H-päivä (1967): Ruotsi siirtyi yhdessä yössä vasemmanpuoleisesta oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Liikennekuolemat vähenivät selvästi noin puolentoista vuoden ajan, kun kaikki ajoivat varoen. Sen jälkeen luvut palasivat entiselle tasolle.
  • Kitkarenkaat (Suomi, 1994): VTT:n kokeessa nastarenkaista kitkarenkaisiin siirtyneet kuljettajat ajoivat ensimmäisenä talvena hyvillä keleillä hieman lujempaa, mutta jyrkät kaarteet varovaisemmin ja jarruttivat liukkaalla pehmeämmin. Toisena talvena he pitivät jonossa 11 metriä pidemmän välin edellä ajavaan. Heikompi pito teki kuljettajasta varovaisemman.

Tunnistaminen ja vastakeinot:

Testikysymys kuuluu: muuttaako tämä turvatoimi sitä, miten turvalliseksi ihmiset tilanteen kokevat? Jos muuttaa, arvioi hyöty todellisesta käytöksestä eikä testiradalta. ABS lyhentää jarrutusmatkaa kokeessa, mutta liikenteessä hyöty riippuu siitä, mihin kuljettaja käyttää saamansa lisävaran. Vastakeinot: yhdistä tekninen turva käytöksen rajaan, kuten nopeusrajoitukseen ja valvontaan; älä markkinoi turvatoimea riskin poistajana; ja seuraa lopputulosta, kuten onnettomuuksia ja vammoja, älä pelkkää käyttöastetta. Omassa elämässä: kun hankit turvavarusteen, kysy, aiotko nyt tehdä jotain, mitä et ilman sitä tekisi.
Lue lisää
Kirjoja ja tutkimuksia
  • Improved safety through improved technical measures? — Aschenbrenner & Biehl (1994)
  • The Effects of Automobile Safety Regulation — Sam Peltzman, Journal of Political Economy (1975)