← Kaikki ilmiöt ›Projekti- ja ohjelmistokehitys
Ilmiö 55

Strateginen aliarviointi — hinta viritetään portin kokoiseksi

Kirjoittanut · Päivitetty 5.8.2026

Suurhankkeiden kustannusarviot eivät ole satunnaisesti pielessä. Ne ovat pielessä systemaattisesti samaan suuntaan — alakanttiin. Systemaattinen virhe ei kerro osaamattomuudesta vaan kannustimesta.

flowchart TD A["Rahoituspäätös on portti:\nvain halvin arvio menee läpi"] --> B["Kustannukset alakanttiin,\nhyödyt yläkanttiin"] B --> C["Optimistisin arvio voittaa\nvertailun — myös rehellisen"] C --> D["Ylitys on sisäänrakennettu\njo ennen aloitusta"] style A fill:#fff3cd,stroke:#f39c12 style D fill:#fdf0f0,stroke:#c0392b

Kun portti palkitsee optimismin, portista valikoituu systemaattisesti optimistisin hanke.

Flyvbjerg erottaa kaksi syytä. Optimismiharha (optimism bias) on aitoa: ihmiset uskovat oman hankkeensa menevän paremmin kuin vertailukelpoiset hankkeet ovat menneet. Strateginen väärintulkinta (strategic misrepresentation) on tahallista: kustannukset aliarvioidaan ja hyödyt yliarvioidaan, koska rahoituspäätös on portti ja portista on päästävä läpi.

Jälkimmäinen ei vaadi salaliittoa, vain kannustinrakenteen. Arvion laatija ei maksa ylitystä. Ja koska kilpailevat hankkeet toimivat samoin, rehellinen arvio häviää portilla — valituksi tulee järjestelmällisesti se hanke, jonka arvio oli optimistisin. Aliarviointi ei siis ole poikkeama järjestelmässä. Se on se, mitä järjestelmä palkitsee.

16 000+
suurhanketta Flyvbjergin tietokannassa
~9/10
ylittää budjetin, aikataulun tai molemmat
0,5 %
osuu budjettiin, aikatauluun ja hyötyihin

Flyvbjerg tiivistää löydöksen suurhankkeiden rautaiseksi laiksi: yli budjetin, yli aikataulun, yhä uudelleen.

Olkiluoto 3 tilattiin kiinteähintaisena 3,2 miljardilla eurolla ja sen piti valmistua vuonna 2009. Säännöllinen sähköntuotanto alkoi 16.4.2023, ja arviot lopullisista rakennuskustannuksista liikkuvat 8,5 ja 11 miljardin välillä riippuen siitä, lasketaanko mukaan toimittajan tappiot. Yksikään näistä luvuista ei ollut tiedossa portilla — eikä sen kuulunutkaan olla, koska portti ei kysynyt sitä.

Tunnistaminen ja vastakeinot:

Flyvbjergin vastalääke on vertailuluokkaan perustuva ennuste (reference class forecasting): älä kysy mitä tämä hanke maksaa, vaan mitä vastaavat jo toteutuneet hankkeet lopulta maksoivat. Alhaalta ylös rakennettu arvio on lähes aina liian matala, koska siitä puuttuvat ne asiat, joita kukaan ei osannut listata. Kysy arvion laatijalta, mikä on hänen aiempien arvioidensa osumatarkkuus — jos vastausta ei ole, arviolla ei ole näyttöä takanaan. Vaadi vaihteluväli, ei yhtä lukua: epäilyttävän tarkka arvio epävarmasta asiasta on itsessään varoitusmerkki. Ja kun vertailet ylitystä, korjaa inflaatio ja laajuuden muutos ennen kuin syytät ketään — muuten teet itse sen virheen, jota olit paljastamassa.
Lue lisää
Kirjoja
  • How Big Things Get Done — Bent Flyvbjerg & Dan Gardner (2023)
  • Megaprojects and Risk — Flyvbjerg, Bruzelius & Rothengatter (2003)
Verkossa