← Kaikki ilmiöt ›Roolit ja valtapelit
Ilmiö 140

Draamakolmio — uhri, pelastaja ja vainooja

Kirjoittanut · Päivitetty 4.10.2026

Draamakolmio (engl. drama triangle) on psykiatri Stephen Karpmanin vuonna 1968 kuvaama malli, jossa toistuva ristiriita asettuu kolmeen rooliin: uhri, pelastaja ja vainooja. Roolit eivät kerro siitä, kuka tosiasiassa on oikeassa tai kärsinyt vääryyttä. Ne kertovat asemasta, jonka kukin ottaa — ja siitä, että kolme asemaa yhdessä pitävät tilanteen paikallaan.

Mitä draamakolmio tarkoittaa suomeksi?

Draamakolmio on vakiintunut suomennos termistä Karpman drama triangle. Roolien nimet ovat uhri (Victim), pelastaja (Rescuer) ja vainooja (Persecutor). Malli on peräisin transaktioanalyysistä: Karpman julkaisi sen artikkelissa Fairy Tales and Script Drama Analysis vuonna 1968.

flowchart TD U["Uhri\n'En minä voi tälle mitään'"] --> P["Pelastaja\n'Minä hoidan tämän'"] P --> V["Vainooja\n'Tämä on sinun syytäsi'"] V --> U V --> A["Alkuperäinen asia\njää käsittelemättä"] style U fill:#fff3cd,stroke:#f39c12 style P fill:#fff3cd,stroke:#f39c12 style V fill:#fdf0f0,stroke:#c0392b

Kolme roolia pitävät toisiaan pystyssä: jokainen tarvitsee kaksi muuta.

Kolme roolia käytännössä:

  • Uhri: "en minä voi tälle mitään." Ei kyse ole siitä, ettei vääryyttä olisi tapahtunut — vaan siitä, että oma liikkumavara kiistetään kokonaan.
  • Pelastaja: "minä hoidan tämän." Auttaa pyytämättä ja ratkaisee toisen puolesta, jolloin toinen ei koskaan joudu ratkaisemaan itse.
  • Vainooja: "tämä on sinun syytäsi." Osoittaa syyllisen ja vaatii tiukkuutta, mutta ei tarjoa tietä ulos.

Työpaikalla kuvio näyttää usein tältä: esimies ottaa alisuoriutuvan tiimiläisen työt hoitaakseen (pelastaja), muu tiimi kantaa kuorman ja kokee tulleensa jätetyksi yksin (uhri), ja lopulta joku vaatii puuttumista ja leimautuu koviksi (vainooja). Läheissuhteessa samat kolme asemaa jakautuvat sukulaisten kesken. Kummassakin tapauksessa riita siirtyy siihen, kuka käyttäytyy huonosti — ei siihen, mikä alun perin oli ongelma. Sama huomion siirto tapahtuu syyllisen etsinnässä ja DARVOssa.

Tunnistaminen ja vastakeinot:

Merkki kolmiosta ei ole riita vaan toisto ilman ratkaisua: sama keskustelu, samat repliikit, sama lopputulos. Toinen merkki on se, ettei kukaan puhu omasta osuudestaan. Ulos ei pääse vaihtamalla roolia — pelastajasta tulee helposti vainooja — vaan vaihtamalla tasoa: kysy mitä konkreettista pyydetään, mihin mennessä ja kuka sen tekee. Älä auta pyytämättä, äläkä ratkaise toisen puolesta sitä, minkä hän voi ratkaista itse. Huomaa myös, ettei malli sovi tilanteeseen, jossa joku oikeasti käyttää valtaa väärin: silloin kyse ei ole rooleista vaan teosta, ja "kaikki ovat osallisia" -tulkinta on itsessään vahingollinen.
Lue lisää
Kirjoja
  • Games People Play — Eric Berne (1964)
  • A Game Free Life — Stephen Karpman (2014)
  • TA Today — Ian Stewart & Vann Joines (1987)
Verkossa