← Kaikki ilmiöt Media ja julkisuus
Ilmiö 127

Vihamielisen median harha — sama juttu on molempien mielestä puolueellinen

Kirjoittanut · Päivitetty 5.8.2026

Vihamielisen median harha (englanniksi hostile media effect) tarkoittaa taipumusta kokea sama uutisjuttu puolueelliseksi omaa kantaa vastaan riippumatta siitä, kummalla puolella on. Stanfordin tutkijat Robert Vallone, Lee Ross ja Mark Lepper osoittivat sen vuonna 1985: he näyttivät samat televisiouutiset Libanonin sodan tapahtumista opiskelijoille, jotka kannattivat eri osapuolia. Molemmat ryhmät arvioivat uutisoinnin vihamieliseksi omaa puoltaan kohtaan — ja pelkäsivät sen kääntävän puolueettomat katsojat vastapuolelle.

flowchart TD A["Sama juttu, kaksi\nvastakkaista lukijaa"] --> B["Oma kanta koetaan\nneutraaliksi lähtökohdaksi"] B --> C["Omaa kantaa vastaan\nsanotut kohdat jäävät mieleen"] C --> D["Molemmat: 'juttu on\npuolueellinen minua vastaan'"] D --> E["Luottamus mediaan laskee\nmolemmilla puolilla"] style D fill:#fdf0f0,stroke:#c0392b

Kumpikin muistaa oikein — vain eri puolet samasta jutusta.

Mekanismi on kaksiosainen. Ensinnäkin oma kanta tuntuu neutraalilta lähtöpisteeltä, jolloin jokainen poikkeama siitä näyttää vinoumalta. Toiseksi muisti on valikoiva: omaa kantaa vastaan sanotut kohdat rekisteröityvät voimakkaammin kuin sitä tukevat, koska ne vaativat vastaväitteen. Lopputulos on julkisuuden kannalta epämiellyttävä — mitä tasapainoisempi juttu on, sitä useampi kokee sen vihamieliseksi.

Harha ei tarkoita, ettei puolueellisuutta olisi olemassa. Se tarkoittaa, ettei oma kokemus puolueellisuudesta ole luotettava mittari sen olemassaolosta.

Ero läheisiin käsitteisiin:

Kaikukammiossa et kohtaa vastakkaista näkemystä lainkaan; tässä kohtaat sen ja tulkitset sen hyökkäykseksi. Backfire effect kertoo, mitä siitä seuraa: vastakkaisen tiedon kohtaaminen voi vahvistaa alkuperäistä kantaa. Äänekäs vähemmistö selittää, miksi palaute näyttää yksipuoliselta myös toimituksen suunnasta.

Tunnistaminen ja vastakeinot:

Lue lisää
Tutkimusta
  • The Hostile Media Phenomenon — Robert Vallone, Lee Ross & Mark Lepper (1985)