Yhdeksän-yhdeksän-sääntö — "melkein valmis" -illuusio

Kirjoittanut Ilmiömies · Päivitetty 13.7.2026

Tom Cargill muotoili ohjelmoijien kansanviisauden: "Ensimmäinen 90 % koodista vie 90 % kehitysajasta. Viimeinen 10 % koodista vie loput 90 % kehitysajasta." Projekti on pitkään "melkein valmis" — mutta viimeiset prosentit ovat kovimmat.

Demo valmiina ei tarkoita tuotantoa valmiina — se tarkoittaa, että helppo osuus on tehty.

Data- ja analytiikkaprojekteissa ilmiö on erityisen terävä: pipeline saadaan liikkeelle nopeasti, malli toimii testiympäristössä, dashboard näyttää hyvältä demossa. Sitten alkaa todellinen työ — reunatapaukset, datan laatu, integraatiot, oikeat käyttäjät, tuotantoonvienti, käyttöoikeudet, dokumentaatio, ylläpito, päivitykset.

Tosielämän esimerkki: raportointijärjestelmän uudistus arvioitiin kuuden kuukauden projektiksi. Neljän kuukauden kohdalla demo näytti valmiilta ja tiimi raportoi 90 %:n valmiudesta — jäljellä "vain viimeistely". Viimeistely kesti viisi kuukautta: vanhan järjestelmän datassa oli kolme keskenään ristiriitaista asiakasnumerointia, talousjärjestelmän integraatio palautti virheitä joita testiympäristössä ei koskaan näkynyt, ja käyttöoikeusmalli rakennettiin uusiksi tietosuojatarkistuksen jälkeen. Arvio petti, koska demo mittaa vain onnellista polkua: näkymätön loppuosa — poikkeustapaukset, integraatiot, tuotantoonvienti — ei näy missään ennen kuin siihen törmätään, eikä sitä voi kiihdyttää lisäkäsillä (vrt. Brooksin laki).