Mahdollistaja — apu, joka pitää ongelman käynnissä
Mahdollistaja (engl. enabler) on ihminen, joka ottaa kantaakseen ne seuraukset, jotka kuuluisivat toiselle. Hän paikkaa virheet, keksii selitykset, soittaa poissaolot ja tekee tekemättä jääneet työt. Aikomus on lähes aina hyvä. Lopputulos on silti se, että ongelma ei näy missään — ja asia, joka ei näy, ei myöskään muutu.
Mitä mahdollistaja tarkoittaa suomeksi?
Mahdollistaja on vakiintunut suomennos englannin sanasta enabler. Käsite tulee päihderiippuvuuden ja perheterapian kirjallisuudesta 1980-luvulta, ja se vastaa draamakolmion pelastajan asemaa. Nykyisessä päihdehoidossa sanaa käytetään varovasti, koska se kääntyy helposti syytökseksi läheistä kohtaan — mekanismi on rakenteellinen, ei luonnevika.
Palaute ei katkea siksi että se puuttuu, vaan siksi että joku ottaa sen vastaan toisen puolesta.
Miksi rooli pysyy:
- Se palkitaan heti: paikkaaminen lopettaa ahdistavan tilanteen tänään; hinta lankeaa vasta kuukausien päästä.
- Se tuottaa aseman: mahdollistajasta tulee korvaamaton — ja korvaamattomuus tuntuu arvostukselta.
- Vaihtoehto näyttää julmalta: seurausten antaminen tapahtua tulkitaan välinpitämättömyydeksi, myös omissa silmissä.
- Muut hyötyvät: kun joku hoitaa asian, kenenkään muun ei tarvitse ottaa sitä puheeksi.
Tiimissä mahdollistaja on se, joka korjaa toisen koodin öisin, siivoaa esityksen ennen kokousta ja vastaa asiakkaalle kun kollega ei vastannut. Kukaan ei näe alisuoriutumista, koska se ei koskaan ehdi näkyä. Johto katsoo mittareita, ja mittarit ovat kunnossa. Perheessä sama rakenne kantaa juomista, rahankäyttöä tai väkivaltaa: ulospäin kaikki on hallinnassa, koska yksi ihminen käyttää kaiken aikansa siihen, että se näyttäisi siltä. Kun mahdollistaja lopulta väsyy, seuraa tyypillisesti roolinvaihto — pitkä lista tehdyistä palveluksista, joita ei koskaan sovittu.
Tunnistaminen ja vastakeinot:
Testikysymys on yksinkertainen: kenelle seuraus lankeaa, jos et tee mitään? Jos vastaus on "minulle", olet ottanut kannettavaksesi jotain, mikä ei ole sinun. Vastakeino ei ole auttamisen lopettaminen vaan seurausten palauttaminen: tee oma työsi, älä toisen, ja anna tekemättä jääneen näkyä sen nimissä jolle se kuuluu. Kirjaa mitä teet toisen puolesta — kahden viikon lista riittää yleensä yllättämään. Varaudu siihen, että muutos tulkitaan ensin kylmyydeksi: se ei ole merkki virheestä vaan siitä, että joku menetti hyödyn, johon oli tottunut. Hätätilanteessa autetaan — mutta hätätila, joka toistuu joka kuukausi, on järjestely.- Codependent No More — Melody Beattie (1986)
- Another Chance — Sharon Wegscheider-Cruse (1981)
- Games People Play — Eric Berne (1964)