← Kaikki ilmiöt Psykologia ja kognitio
Ilmiö 22

Maalitolppien siirtäminen — liikkuva maaliviiva

Kirjoittanut · Päivitetty 19.6.2026

Maalitolppien siirtäminen (eng. moving the goalposts) on retorinen ja strateginen taktiikka, jossa onnistumisen kriteerejä muutetaan jälkikäteen — juuri kun alkuperäinen ehto on täytetty tai lähellä täyttymistä. Tavoitteena ei ole parempi tulos: se on pitää toinen osapuoli ikuisessa suoritustilassa ilman koskaan saavutettavaa maalilinjaa.

Ilmiö esiintyy kahdessa muodossa. Avoimessa muodossa siirto tapahtuu näkyvästi: "Olen jo tyytyväinen kunhan teet X" → X tehdään → "Nyt täytyy myös Y." Hiljaisessa muodossa alkuperäistä ehtoa ei koskaan selvästi asetettu — ja kun pyydetty asia on tehty, väitetään, ettei se koskaan riittänyt. Jälkimmäinen liukuu gaslightingin puolelle.

flowchart LR A["Ehto asetetaan:\n'Tee X'"] --> B["X tehdään"] B --> C["Uusi ehto:\n'Tarvitaan myös Y'"] C --> D["Y tehdään"] D --> E["Uusi ehto:\n'Nyt Z'"] E --> F["..."] style C fill:#fff3cd,stroke:#f39c12 style E fill:#fff3cd,stroke:#f39c12

Maaliviiva pakenee aina askeleen verran — ei koskaan saavuteta, mutta aina vain "vähän enemmän".

Missä ilmiö esiintyy:

Rakenteellinen funktio: Maalitolppien siirtäminen antaa näennäisesti rationaalisen perusteen kieltäytymiselle. Siirtäjä ei näytä epäreilulta — hän vain "nostaa rimaa". Tämä erottaa sen avoimesta hylkäämisestä: kieltäytymistä ei tarvitse perustella, koska suoritustaso ei koskaan ole riittävä. Vertaa portinvartija-kulttuuriin: siellä pääsy estetään prosessilla — täällä se estetään ikuisesti liikkuvilla kriteereillä.

Tunnistaminen: Kirjaa sopimukset ja kriteerit ennen suoritusta — ei jälkikäteen. Jos kriteerit muuttuvat toistuvasti saavuttamisen jälkeen, kyse ei ole standardien nostamisesta vaan maaliviivan poistamisesta. Kysymys joka paljastaa ilmiön: "Mikä tarkalleen ottaen riittäisi?"
Lue lisää
Kirjoja
  • Thank You for Arguing — Jay Heinrichs (2007)
  • How to Win Every Argument — Madsen Pirie (2006)