Sinipesu — vastuullisuus ilman valvontaa
Sinipesu (engl. bluewashing) tarkoittaa yhteiskuntavastuullisen maineen hankkimista liittymällä vapaaehtoiseen sitoumukseen tai kumppanuuteen, jolla ei ole mitattavia velvoitteita, riippumatonta valvontaa eikä sanktioita. Nimi tulee YK:n sinisestä: uskottavuus lainataan arvovaltaiselta taholta, ei omista teoista.
Termin vakiinnutti Transnational Resource & Action Centerin raportti Tangled Up In Blue vuonna 2000, kun YK:n Global Compact -aloite avattiin yrityksille. Aloitteen logiikka on avoin kutsu: osallistuja sitoutuu kymmeneen periaatteeseen ja raportoi edistymisestään itse. Ainoa seuraamus on listalta poistaminen, ja sekin seuraa raportoimatta jättämisestä — ei periaatteiden rikkomisesta.
Sinipesussa maksetaan jäsenyydestä, ei muutoksesta.
Mistä sinipesun tunnistaa
- Sitoumus ilman lukua: luvataan "kunnioittaa" tai "edistää" — ei kerrota mitä, kuinka paljon ja mihin mennessä.
- Oma raportointi: edistymisen arvioi sama taho, jota arvioidaan.
- Sanktio puuttuu: rikkomisesta ei seuraa mitään, koska mitään ei ole määritelty rikottavaksi.
- Logo tekee työn: tunnus näkyy vuosikertomuksen kannessa, konkretia ei missään.
- Kumppanuus korvaa politiikan: lahjoitus järjestölle esitetään todisteena siitä, ettei ongelmaa ole.
Sinipesu on viherpesun sosiaalinen sisar: sama mekanismi, eri väite. Siinä missä viherpesu koskee ympäristöä, sinipesu koskee ihmisoikeuksia, työoloja ja hyvää hallintoa — alueita, joiden mittaaminen on vaikeampaa ja väitteiden tarkistaminen siksi kalliimpaa. Juuri mittaamisen vaikeus tekee siitä houkuttelevaa.