Overton-ikkuna
Overton-ikkuna kuvaa sitä kaistaa poliittisia ideoita, joita pidetään yhteiskunnallisesti hyväksyttävinä tietyllä hetkellä. Ikkunan ulkopuolella olevat ideat ovat "radikaaleja", "hulluja" tai "ajattelemattomia" — ei siksi, että ne ovat huonoja, vaan siksi, että ne ovat vielä normin ulkopuolella.
Mitä Overton-ikkuna tarkoittaa?
Overton-ikkuna kuvaa sitä, mitä poliitikko voi sanoa menettämättä uskottavuuttaan — ei sitä, mikä on oikein tai kannatettavaa. Ikkunan sisällä oleva kanta on vaalikelpoinen, ulkopuolella oleva ei. Siksi vaikuttaminen kohdistuu usein ikkunaan itseensä.
Keskeinen havainto: ikkunaa voidaan tietoisesti siirtää. Edistämällä äärimmäisiä kantoja — vaikka ne eivät koskaan tulisi politiikaksi — voidaan tehdä aiemmin radikaalista näkemyksestä "kohtuullinen kompromissi".
Overton-ikkuna: ideat liukuvat tasolta toiselle — ja ikkunan sijaintia voidaan manipuloida.
Siirtämisen mekaniikka:
Ääriliike ei tarvitse voittaa vaaleja ollakseen tehokas. Riittää, että se tekee aiemmin radikaalista kannasta "maltillisen" vaihtoehdon äärimmäisyyteen verrattuna. Maltillinen oikeisto näyttää hyväksyttävältä, kun sen rinnalla on vielä äärimmäisempi vaihtoehto.Joseph Overton kehitti käsitteen 1990-luvulla Mackinac Center for Public Policy -ajatushautomossa. Alun perin neutraali analyysityökalu — mutta myöhemmin myös strategiseksi ohjenuoraksi tunnustettu: jos haluat siirtää politiikkaa tiettyyn suuntaan, tue myös sen suunnan äärimmäisempiä kantoja, vaikka et niistä itse pitäisikään.
Käytännön seuraus:
Mediahuomio ääriliikkeille — myös kriittinen — voi siirtää ikkunaa heidän suuntaansa. Äärikannan raportointi normalisoi sen osana poliittista kenttää, vaikka tarkoitus olisi ollut tuomita se.Tunnistaminen ja vastakeinot:
Ikkunan siirron tunnistaa vertailusta: ehdotus näyttää maltilliselta vain vielä äärimmäisemmän rinnalla. Arvioi ehdotus sen omilla seurauksilla, älä ääripäiden rinnalla — ja kysy: olisinko hyväksynyt tämän viisi vuotta sitten? Jos en, muuttuiko asia vai ikkuna?- Don't Think of an Elephant! — George Lakoff (2004)
- Thinking Points — George Lakoff (2006)